Tuomas Enbuske IL:n blogissaan: Myönteisyys on hanurista, meillä on velvollisuus olla ilkeitä!
Kaipaan salaa aikoja, jolloin tv:n hääohjelmat olivat ilkeitä. Sain hetkeksi unohtaa keskivartalolihavuuteni, olemattoman libidoni ja sen faktan, että loppuelämäni menee seksittömänä Netflixiä katsellessa ja kuolemaa odottaessa. Siksi tarvitsin ihmisiä, joilla - jos mahdollista - meni vielä huonommin. Vastaus oli kulttisarja Satuhäät. Silloin sai edes hetken tuntea olevansa voittaja. Pystyi ilkkumaan sosiaalisessa mediassa näitä Lidl-tupakkaa ketjussa polttelevia, liian kireässä häämekossa suoraan muovipullosta päärynäsiideriä litkiviä keskisuomalaisia ihmishirviöitä, joiden kodit näyttivät siltä, kuin Sakke Järvenpäälle olisi annettu piriä ja Masku-kalustetalon ale-varaston avaimet. Siellä ne tribaalitatuoidut Nickelback-fanit sitten aloittivat avioliittonsa, joka oli lyhyempi kuin yksikään Vesa Keskisen ryyppyputkista.
Ihmisen aliarvostetuin tapa on selän takana puhumisen taito. Kun tapaa uuden ihmisen, ainoa tapa bondata on löytää yhteinen vihollinen. Jos en pidä jostakusta, miksi pilaisin hänen päivänsä kertomalla sen hänelle kasvotusten. Selän takana puhuminen on win-win-tilanne.